Gradupalkinto 2011
Sosiaalipoliittisen yhdistyksen gradupalkinto Minttu Kuronen-Ojalalle 28.10.
Sosiaalipoliittinen yhdistys palkitsee vuosittain yhden pro gradu -tutkielman. Palkinto
myönnetään Sosiaalipolitiikan päivillä edellisen lukuvuoden parhaalle opinnäytteelle.
Palkintoa varten kaikkia yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan oppiaineita on
pyydetty lähettämään oma ehdokastyö.
Tänä vuonna opinnäytetöitä lähetettiin yhteensä kuusi. Palkinnonsaajasta teki päätöksen
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Ismo Söderling. Palkinto myönnettiin Minttu
Kuronen-Ojalan (Jyväskylän yliopisto) tutkielmalle Revivalistiset ideat ja äitien
toimijuuden mahdollisuudet pienen lapsen kuoleman kohtaamisessa sairaalainstituutiossa ja
vertaistukiyhteisöissä.
Tutkielmassa selvitetään niitä sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja, jotka ovat
vaikuttaneet pienen lapsen kuoleman kohtaamisen käytäntöjen muutokseen. Tutkielmassa
hahmotetaan laajempaa sosiaalista ja kulttuurista kontekstia eli modernisaatioprosessia
vasten, miten kuolema- ja surukäsitykset ovat muuttuneet. Historiallisesti
perinataalikuolemia on käsitelty poikkeavina ilmiöinä, jotka uhkaavat yhteisön
sosiaalista järjestystä, jolloin perinataalivaiheessa kuolleet lapset on tietoisesti
ulossuljettu yhteisön rakenteiden ulkopuolelle. Työssä todetaan, että pienen lapsen
kuolema on ollut pitkään yhteiskunnassa sosiaalisesti tunnistamaton ja tunnustamaton
menetys.
Myöhäismodernissa ajassa kuolemaa pyritään saattamaan uudelleen yhteiskunnan
tietoisuuteen. Kuoleman revivalismi on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä merkinnyt
kasvavaa kiinnostusta kehitellä uusia ideoita kuoleman ja surun kohtaamiseen sekä
herättää henkiin joitain traditionaalisia kuoleman ja surun jäsentämisen tapoja. Ilmiö on
muovannut merkittävästi myös perinataalikuoleman ammatillisen kohtaamisen käytäntöjä
viimeisten vuosikymmenien aikana.
Tutkielman laadullinen tutkimusaineisto koostuu kirjoituspyyntöön vastanneiden kahdeksan
äidin temaattisesta muistelukertomuksesta. Analyysimenetelmänä on temaattinen
sisällönanalyysi ja juonirakenneanalyysi. Tutkielman keskeinen kysymys on, millaista
toimijuutta revivalistisia ideoita omaksunut sairaalainstituutio tuottaa
perinataalivaiheessa lapsensa menettäneille äideille, ja millaista toimijuutta lapsensa
menettäneiden vertaistukiyhteisöt äideille mahdollistavat?.
Tutkimus osoittaa, että äitien toimijuuden rakentuminen ja sen mahdollisuudet ovat
riippuvaisia hoitohenkilökunnan toiminnasta lapsen kuoleman kohtaamisen tilanteissa.
Sairaalainstituution sosiaaliset rakenteet muovaavat äitien toimijuutta mahdollistaen
heille sosiaalisen siteen luomisen kuolleeseen lapseensa. Äitejä tuettiin lapsen kuoleman
ruumiillisen todellisuuden avoimeen kohtaamiseen. Kuitenkin aineiston kahdessa varhaisen
perinataalikuoleman kohtaamisen tilanteissa hoitohenkilökunnan ja äidin välille syntyi
huomattava merkitysristiriita, joka esti ja ulossulki äidin toimijuuden.
Vertaistukiyhteisöissä äidit rakensivat aktiivista ja yhteisöllistä toimijuutta.
Vertaistukiyhteisöissä korostuvat lapsen kuolemasta kertominen ja lapsen muistojen
kollektiivinen jakaminen. Revivalismin tuottama uudenlainen kuolemankulttuuri, jossa
lapsesta saatuja muistoesineitä korostetaan, näyttäytyi aineiston valossa rajanvetoja
sisältävänä. Muistoesineiden puute saattoi voimistaa äidin marginaalisuuden kokemusta ja
rajata siten toimijuutta.
Yhteiskuntapoliittisessa tutkimuksessa kuolema on ollut sivuutettu tutkimusaihe
huolimatta siitä, että kuolema niveltyy osaksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmää. Käytännön hyvinvointipolitiikan kannalta on tärkeää tarkastella
millaisia kuoleman kohtaamisen käytäntöjä palvelujärjestelmässä ilmenee. Tutkielmassa
nostetaan esiin kehittämistarpeita perinataalikuoleman ammatillisen kohtaamisen
toimintakäytäntöihin liittyen. Erikoissairaanhoidossa olisi hyvä jatkossa kehittää
sensitiivisempiä ja vanhempien välisiä eroja huomioivia toimintakäytäntöjä. Tekijä näkee
tärkeäksi myös äitiysneuvolatyön roolin vahvistamisen lapsensa menettäneiden perheiden
tukemisessa sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön lisäämisen sosiaali- ja
terveydenhuollon ja kolmannen sektorin organisaatioiden välillä.
Tutkielma on julkaistu Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa ja se on ladattavissa
osoitteessa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36518.
LISÄTIETOJA TUTKIELMASTA: MINTTU KURONEN-OJALA
(MINTTU.KURONEN-OJALA@JYU.FI)
<< Takaisin
|